Mitä Scrum on?

Mitä tai mikä on Scrum? Mahdollisia vaihtoehtoja on lukemattomia. Ennen kuin äänikirja-sovellukset tai eteläkorealaiset tyttöbändit tulevat mainittua, kerrottakoon, että Scrum tarkoittaa projektinhallinnan viitekehystä. Scrumia käytetään usein ohjelmistokehityksessä.

Scrum on esitelty jo 80-luvulla

Scrum ei ole mikään vuosi, pari sitten keksitty asia. Scrumin, mitä voidaan soveltaa ihan kaikenlaisessa projektinhallinnassa, esittelivät ensimmäisen kerran vuonna 1986 Hirotaka Takeuchi ja Ikujiro Nonaka.

Heidän kirjassaan esiteltiin uudenlainen, kokonaisvaltainen lähestymistapa tuotekehitykseen.

Idea on suhteellisen simppeli. Yksi ainoa monitaitoinen ryhmä suorittaa kehitysprosessin alusta loppuun saakka. Ryhmä pyrkii eteenpäin tiiviissä yhteistyössä toimivana yksikkönä. Ryhmän on tarkoitus olla mahdollisimman itseohjautuva, sopeutumiskykyinen ja nopea kaikissa toimissaan.

Varsinaisen Scrum-viitekehyksen kehittäjinä pidetään edellä mainittujen japanilaisherrojen sijaan Jeff Sutherlandia, Ken Schwaberia, John Scumniotalesia ja Jeff McKennaa.

Lisätietoa Scrum-menettelytavasta

Scrumin hyödyt ovat mahdollisuus riskien tehokkaaseen kontrollointiin sekä ennustettavuuden parantamiseen. Idea on, että tuote (esimerkiksi uusi ohjelmisto) kehittyy koko ajan täydellisemmäksi. Ohjelmistoja tai muita tuotteita kehitetään useissa 1–4 viikon mittaisissa ”sprinteissä”. Jokaisen sprintin aikana pyritään tuottamaan potentiaalisesti julkaisukelpoinen versio halutusta tuotteesta. Lopuksi järjestetään sprinttikatselmus, minkä aikana saavutuksia tarkastellaan yhteisvoimin esimerkiksi sidosryhmien kanssa. Katselmuksen aikana saatu palaute on tärkeä tuotekehityksen kannata. 

Liiketoiminnan suunnittelu

Pian onkin aika aloittaa seuraava sprintti. Uuden sprintin aloittaa sprintin retrospektiivi, minkä aikana mietitään sitä, mikä sujui hyvin tai huonosti edellisen sprintin aikana.

Scrum vaatii ainakin yhden tiimin. Tiimi koostuu tuoteomistajasta, scrummasterista ja kehitystiimistä. Tuoteomistaja vastaa tuotteen ja tiimin työn arvon maksimoimisesta. 

Vain kehitystiimin jäsenet osallistuvat tuoteversion kehittämiseen. Tiimin jäsenien on hyvä olla monipuolisesti kokeneita ja päteviä. 

Scrummaster vastaa siitä, että kaikki osaavat käyttää Scrumia. Hänellä ei ole suoraa määräysvaltaa, joten hänen rooliaan ei pidä sekoittaa esimiehen rooliin. Scrummasterin pääasiallinen tehtävä on vastata siitä, että scrumtiimi työskentelee tuottavasti ja Scrumin pelisääntöjen mukaan. 

Yksi pelisäännöistä on se, että muiden palaverien tarve minimoidaan. Tiimin jäsenten on voitava keskittyä tuotekehitystyöhön. Säännöllisyyttä ja ennustettavuutta luodaan ennalta sovituilla Scrum-palavereilla, joiden aikana on tarkoitus käsitellä meneillään olevaa projektia, eikä esimerkiksi kesälomasuunnitelmia tai uuden luottamusmiehen valintaa. Scrum-palavereilla on maksimipituus, jotta aikaa ei kuluisi hukkaan jaaritellessa turhia tai toista kahvikupillista hakiessa.

Lisätietoa Scrum-viitekehyksestä voit hankkia esimerkiksi verkkosivustoilta scrum.org tai scrumalliance.org. Voit myös tutustua Jeff Sutherlandin blogiin jeffsutherland.com, tai Ken Schwaberin vastaavaan (kenschwaber.wordpress.com). 

Kaksi vimeksi mainittua herraa ovat kirjoittaneet Scrumista oppaan, minkä on kääntänyt suomeksi Lare Lekman. Voit siis lukaista Suomenkielisen Scrum Guiden.

Japanista tulevat menetelmät ovat hyvin käytännönläheisiä

Vaikuttaa siltä, että monet japanilaiset menetelmät ovat käytännönläheisiä ja helposti omaksuttavissa. 

Jos et työskentele ohjelmisto- tai tuotekehityksen parissa, sinulla tuskin on käyttöä Scrum-viitekehykselle. Saattaisit sen sijaan hyötyä KonMari-menetelmästä tai Kakeibo-menetelmästä. 

KonMarista olet varmasti jo kuullut. KonMarin on kehittänyt Marie Kondo, joka opetti koko maailman siivoamaan ja järjestelemään tavaransa kirjoillaan KonMari: siivouksen elämänmullistava taika ja KonMari: iloa säkenöivä järjestys. 

Viimeisin kirja on tehty yhdessä Scott Sonensheinin kanssa, ja sen tarkoitus on laittaa työelämä, kalenteri ja muun muassa älypuhelimen aloitusnäyttö järjestykseen. Teoksen nimi on KonMari – Työnilon löytämisen taika.

Kakeibo-kirja lähti liikkeelle siitä, että japanilaisia kotirouvia haluttiin opettaa paremmiksi rahankäyttäjiksi yli 100 vuotta sitten.

Tämä 12 kuukauden opas ja työkalu rahan säästämiseen opettaa ketä tahansa laatimaan itselleen budjetin ja saavuttamaan säästötavoitteensa. Idea on tunnistaa tarpeet ja mielihalut, sekä erottaa nämä kaksi toisistaan. Näin oppii hahmottamaan, mitä kannattaa ostaa, ja milloin kannattaa laittaa kukkaron nyörit kiinni. Tarkoitus on kuitenkin pitää sinut hyvällä tuulella: jos säästäminen alkaisi ahdistaa, voisi koko homma jäädä kesken. 

Kakeibo sopii hyvin 2020-luvun Suomeen. Sen opit eivät ole jämähtäneet 1900-luvun alun Japaniin, vaan ne ovat sovellettavissa missä ja milloin tahansa!

Mitä muuta olemme saaneet Japanista?

Japanista ovat kotoisin myös Ikebana eli kukka-asetelmien tekeminen sekä esimerkiksi kamppailulajit jujutsu, kyujutsu ja kenjutsu. 

Japanilaisista vaatteista lienee tunnetuin on kimono. 

Japanilainen sarjakuva manga on todella suosittua myös Suomessa, mutta japanilaiset soittimet (kuten koto tai shamisen) ovat meillä vähemmän tunnettuja. 

Nämä ovat vain esimerkkejä alkujaan japanilaisista asioista, jotka tunnetaan ympäri maailmaa.